sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Nyt ollaan tosissaan!

  Nimittäin tein jotain sellaista sairauteni kanssa, jota tuskin olisin muuten tehnyt. Ainakaan lähimpään kymmeneen vuoteen. Se on merkki siitä, että olen todellakin aivan tosissani tämän jutun suhteen ja itseasiassa kannattanee jotenkin livauttaa se myös TE-tahojen tietoisuuteen, koska se kertoo hyvin selväsanaisesti mun sitoutumisesta, motivaatiosta ja aikomuksista.




  Jotain sellaista, jonka tekemistä olen vältellyt, siirtänyt, jahkannut ja sivuuttanut, koska se on ikävää ja epämukavaa. Tai niin ainakin olen ajatellut. Että selviän kyllä ilmankin. Huonosti, mutta selviän.

  Nyt sille selviämiselle tuli loppu. Vain ja ainoastaan siitä syystä, että haluan olla duunissa parempi ja saada itseltäni yhden ikävän taustatekijän pois työtäni hankaloittamasta. Varasin siis ajan polille ja sanoin, että nyt se toimenpide sitten tehdään. Ajan sain noin puolentoista kuukauden päähän. Nyt se kokeillaan ja jos se auttaa, se todennäköisesti lisää elämänlaatua ja jonkinlaista "itsemääräämisoikeutta". Jos se ei auta, niin sitten jatketaan samalla tyylillä kuin tähänkin asti; selviytymällä.

  Ja koska osaan olla välillä todella raivostuttava ( ;) ), niin en vielä kerro mistä on kysymys. Enkä lupaa kertoa välttämättä jatkossakaan. Ehkä kerron, ehkä en. Todennäköisesti kuitenkin kerron, koska olen ääriavoin MS-taudin suhteen.


Ps. Ihana talvi!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Hae tästä blogista

Suositut tekstit