Joitain pieniä toiveita kyllä voin varovaisesti heittää ilmaan. Toivoisin ehtiväni ja jaksavani enemmän tavata ystäviä. Toivoisin pääseväni ratsastamaan enemmän. Toivoisin, että MS-tauti pysyisi tänäkin vuonna mahdollisimman rauhallisena. Toivoisin, että perheelläni olisi terveyttä ja mahdollisimman ongelmatonta eloa (kaikessa suhteessa). Toivoisin voivani kuitenkin aloittaa uuden harrastuksen ja pystyväni luovimaan sen kanssa. Oikeastaan nyt kun oikein alkaa miettimään, niin alkaa tulla vähän kaikennäköistäkin toivetta. Ehkä jätän nämä toiveet nyt vain tähän. Eniten toivon kuitenkin tuota perheasiaa. Kaiken muun kanssa kyllä pystyn ja jaksan räpiköidä, kunhan mun turvaverkkoni pysyisi kasassa.
HH:lle toivon myös hyvää vuotta, tosin olen hyvin tietoinen siitä, että mikä tahansa vuosi voi olla vanhan papan viimeinen. Ehkä siksi sitä onkin tullut valuttua useammin kuin on pitänyt (!) maastoon maisemia katselemaan. Siitä se tykkää ja lähtee tosi mielellään. Kyselee välillä ennen ylämäkiä saisiko pappa vähän irrotella <3 (Harvemmin pystyn kieltämään...)
Toivon myös Harmoniatallille erittäin hyvää ja menestyksekästä vuotta. Että toiminta kasvaisi erityisesti erkkapuolella (vaikka räjähdysmäisesti suorastaan, en pistäisi hanttiin). Että hevoset pysyisivät kunnossa ja terveinä. Että palaset loksahtelisivat vielä enemmän kohdalleen. Vammaisratsastus on niin haastava laji kaikkine Kelan hyväksymisineen ja asiakkaiden taloudellisine resursseineen, että helpoimmalle mahdolliselle tielle tässä ei olla kyllä lähdetty. Mutta toivon, että sinnikäs ja pitkäjänteinen työ tuottaa tulosta.
Mukavaa vuotta myös sulle blogin lukija! Pysytään kuulolla ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti