Niinkuin kerroin, olen tällä hetkellä kouluttautumassa kokemusasiantuntijaksi ja haluan ehdottomasti tuoda hevoset mukanani siihen(kin) toimintaan. Mun tulevissa luennoissa ja esityksissä tulee hevoset näkymään vahvasti ja yhtenä parhaimmista esimerkeistä tulen ottamaan siihen Harmoniatallin Kaisan mukaan. Todella valitettavaa, ettei siitä ole videotodistetta olemassa - jos olisi, kuuluisi tuo video mukaan jokaiseen esitykseeni. Onneksi kuitenkin voin yrittää sitä sanoittaa ja tarinoittaa, vaikka se ei olekaan yhtä vahva "näyttö" asiasta kuin omin silmin nähtynä.
Tuo tapahtuma liittyi tähän aikaisempaan postaukseen. Tekstissä en muuten tainnut mainita, että kyseessä oli juurikin Kaisa. Ja tämä on se konkreettinen asia, jonka haluan välittää eteenpäin kokemusasiantuntijana. Tuo hevosen (tässä tapauksessa Kaisan) ilmiömäinen kyky lukea ihmistä ja tulla mukaan tapahtumaan, on aivan uskomatonta. Pidempään blogia seuranneet saattavat muistaa joitain tilanteita, joissa sanaakaan sanomatta tai niitä suuremmin ilmaisematta Kaisa on lukenut mua kuin avointa kirjaa ja tehnyt omia ratkaisuja sen mukaan. Kaisa on niin vahva persoona (laumanjohtaja), että se uskaltaa lähteä tekemään niitä.
Toisin kuin esimerkiksi Sini, toinen hyvin rakas hevonen mulle. Sini tarvitsee jatkuvaa johtamista. Sen on helpointa olla, kun joku muu tekee sen puolesta päätökset. Sinin kanssa ehdittiin kahden vuoden aikana rakentaa hyvä ja toimiva suhde, joka oli välillä liiankin vahva. Jouduin useaan otteeseen asiakkaan kanssa tilanteeseen, jossa Sini luki asiakkaan ohi minusta, mitä milloinkin sen halutaan tekevän. Mun oli yritettävä kaikin tavoin pysyä taustalla, mutta mukana kuitenkin. Toisaalta siinä sai vähän buustattua kehonkielellisesti hyvin vajavaisesti toimivaa asiakasta, kun vähän tilanteen ohi avitin asiakkaan tietämättä. Mutta sekään ei toimi kuin sen aikaa, että se vahvistaa uskoa omiin kykyihin. Jossain kohtaa täytyy alkaa tekemään itse.
Tällä hetkellä mulla on käsissä hevonen, joka tarvitsee johtajan, mutta joka ei pysty vielä luottamaan siihen, että se voin olla minä. Se on hurjan mielenkiintoista seurata ja toisaalta odottaa, kuinka kauan aikaa se ottaa. Sillä on jo oma laumansa ja oma johtajansa, mutta nyt sen täytyisi pystyä vastaanottamaan myös minut siihen toisen johtajan rinnalle. Tällä hetkellä jos hevoselle tulee ongelma, se ei osaa eikä pysty sitä ratkaisemaan vaan panikoi. Ja siinä kohtaa meikäläinen on sille ihan ilmaa. Mutta me on päästy jo eteenpäin ja työstetään sitä jatkuvasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti