Kuulumispäivitys

  Nyt kun läppäri on saatu takaisin lävähtää silmille kaikki keskenjääneet ja tekemättömät työt. Varsinkin lopputyö karkasi valovuosien päähän enkä saa millään kiinni siitä mitä olin tekemässä. Katselen sitä hetken ja suljen huokaisten koko työn. Toivottavasti se siitä vielä aukeaa uudestaan.

  Kahden viikon päästä on seuraava koulutusjakso Kiuruvedellä ja sen jälkeen pitäisi aloittaa viimeinen kuuden viikon työharjoittelujakso. Kaikki on sen(kin) osalta vielä täysin leväällään, joten pienimuotoista stressiä alkaa pukata, jos alkaa miettimään liian perusteellisesti asioita.

  Pappaheppaa en ole nähnyt sitten viimeisen, sateisen ja nopean, porkkanoimisen. Yritin etsiä nettikauppaa, josta ostaa lisää tunteja vuorokauteen ja päiviä viikkoon, mutten löytänyt sellaista. Taekwon-do nimittäin on haukannut suuren osan viikon päivistä ja vuorokauden tunneista. On omia treenejä, molempien lasten treenejä, muita velvollisuuksia... Ja hups, siinähän se viikko taas vierähtikin. Lisäksi sain kunnian olla yhtenä koelukijana eräässä kirjaprojektissa (hevosaiheisessa, missäpä muussakaan), joten olen sitäkin oikeuttani (ja velvollisuuttani) tässä käytellyt. Luku siellä, toinen täällä, mutta hyvässä vauhdissa mennään.

  Ratsastuksista ei ole jälkipolville kerrottavaa. Olen sitkeästi käynyt sen kerran viikossa tunnilla, mutta ei se vie mua eteen eikä taakse. Tai enemmänkin taakse, jos jompikumpi noista on pakko valita. Siksi mä kaipaankin pappailua, ja yritän saada järjestettyä aikatauluja niin, että pystyn suokkipapparaisia viikko-ohjelmaan sisällyttämään.

  Tänään onneksi oli yksi lyhyt tuurauskeikka Harmoniassa, joten pääsin vähän hevosiakin lääppimään. Tosin vapaaehtoisesti lääpittäväksi tulivat vain Erkki (ei petä koskaan!!) ja yllättäen Lilli. Alinalta sain jäätävän mulkaisun, Donnalta nopean vilkaisun ja muut ignoorasivat täysin. Tai no Kaisa hieman vilkuili, mutta katsoi sitten järkevämmäksi jatkaa syömistä. Kiersin kuitenkin lääppimässä feivorittiheppani ja Erkki seurasi perävaununa selän takana. No, jos kerran muita ei kiinnosta, niin pidetään sitten Erkin kanssa nokkaseuraa. Lilli siihen välillä yritti mukaan, mutta Erkki kävi ajamassa sen aina pois.

    Sen verran puskee näköjään tuo taekwon-do -innostus mukaan tänne heppapuolelle, että heppakerholaiset puhuu tän päivän tuurauskeikan jälkeen kaikki sujuvaa koreaa :D Vanhempia nauratti lapsia hakiessa, että kaikennäköisiä taitoja sitä täällä oppiikin. NIinpä... Välillä vähän lipsahtaa ;)