Synttäripäivä

  Eilen oli se ikävä päivä, jolloin on pakko vanheta, mutta hyvä päivä saada iän tuomaa viisautta lisää. Kiitos muistaneille vielä tätäkin kautta!! Kotiväki muisti ehkä jo perinteisellä

  Ehkä kuitenkin parhaan lahjan sain tänä vuonna toisaalta. Haluan vilpittömästi uskoa siihen, että kun yksi ovi sulkeutuu tai suljetaan, niin toinen ovi avautuu. Enkä olisi villeimmissä kuvitelmissanikaan uskonut, että se avautuu näin pian! En vielä kuitenkaan kerro enempää mistä on kysymys, mutta tulette kuulemaan ihan varmasti. Kuvainnollisesti sanoen, mulle ojennettiin tarjotin ja kysyttiin, mitä sä haluat ja pystyt tähän rakentelemaan. Ideoita ja ajatuksia riittää! Seuraavaksi tunnustelen, kuinka ne sijoitetaan puitteisiin ja olosuhteisiin. Odotan myös innolla, että pääsen tutustumaan tuleviin nelijalkaisiin työtovereihin, nimittäin silmämääräisesti vaikuttivat erittäin potentiaalisilta. Siellä on myös yksi yllätys, jonka paljastan myös myöhemmin ;). Tämä on ensimmäinen kosketukseni kyseiseen...eh...asiaan (jotten paljasta liikaa).

  Lähdin vielä päivemmällä HH:lle ajatuksena käydä vähän synttäriratsastuksella, mutta sekin meni tällä kertaa näin:

  Natiaisen "jouduin" ottamaan mukaan ja luovuttamaan ratsastusvuoroni hänelle. Tulipahan itse harrastettua hyötyliikuntaa kävelemisen merkeissä. Ihan hyvä, koska illan kaksituntiset ottelutreenit (kuulostaa juuri niin tappavalta kuin oli!) jäivät omalta osaltani kuunteluoppilaan tasolle. Eikä haittaa yhtää, koska mullakin hiki virtasi pelkällä katselulla!