Iltamyöhäisellä raskaan päivän jälkeen tulee joskus ihan spontaaneja neronleimauksia. Hetken mielijohteesta varasin itselleni irtotunnin ensi viikolle. Toisaalta se oli kyllä maailman paras idea, toisaalta alkoi heti ahdistaa, että taasko pitää mennä noloileen silmän alle. No, tarkoituksella varasin tunnin kyllä ennestään tutulle opettajalle, joka tosin on mua opettanut vain terveessä elämässä... Mielenkiinnosta haluan kuitenkin kuulla, mitä hänellä on sanottavaa tämänhetkisistä ratsastuskyvyistä. Ilman mitään ennakko-odotuksia menen kuitenkin. Menen ratsastamaan ja that´s it. Yhden kerran perusteella en kauheasti apuja odota, mutta toisaalta takana on niin rautaista ammattitaitoa, etten yllättyisi yhtään vaikka niitä apuja tulisi kottikärryllinen.
(Kohta sataa.... ;) )
Koska en tunne Niihama Ridingin opetushevosia ollenkaan, en osannut antaa mitään hevostoivetta. Pyysin vain huomioimaan, että olen kuitenkin kaikesta huolimatta pararatsastaja, joten haluaisin tasaisen ja varman ratsun. Mielummin tahmean, kuin säpäkän.
(Leikin aikani kuluksi kuva-apinalla)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti