Mun sana-assosiaatio sanasta tapaninpäivä on Grozan. Hiirakko konik-ruuna, joka oli mun ihan ensimmäinen joulun vuokrausponi. Ratsastuskokemusta oli varmaan vuosi tai maksimissaan kaksi. Ponin sai vuokrata itsenäiseen, mutta valvottuun ratsastukseen yhden tunnin ajaksi. Ja voi että mä olin ylpeä ja odotin sitä koko joulun!
Toistaiseksi yksikään tapaninpäivä ei ole kiilannut tämän kokemuksen ohi. Yhäkin tapaninpäivä = Grozan. Poni oli muutenkin yksi mun aloittelun ajan suosikki. Kiltti, mutta laiska kuin mikä. Tykkäsin ihan sikana!! Grozan taisi olla juurikin se ratsu, joka opetti mulle sitkeyttä, päättäväisyyttä ja määrätietoisuutta.
(Jos joku kiinnittää huomioita vähän, eh, epämääräisiin olosuhteisiin, niin tässä elettiin tosiaan 80- ja 90-lukujen vaihdetta, eikä säädökset olleet ihan sitä mitä tänä päivänä. Kyseisen tallin omistaja toi rekkalasteittain hevosia ja poneja ulkomailta. Välillä oli tallissa tilanne, että hevosia oli enemmän kuin paikkoja. Sitten niitä sijoiteltiin väliaikaisesti käytävien perille tai kahta ponia samaan karsinaan. Noita konikeja oli paljon ja niissä oli tosi kivoja tapauksia. Ehkä siksi se on pysynyt tähän päivään asti yhtenä lemppariponirotuna Newforestin perässä.)
Konikeista voi lukea lisää täältä:
http://www.tunturisusi.com/hevoset/konik.htm
http://www.hevosmaailma.net/konik.shtml
https://en.wikipedia.org/wiki/Konik
mäkin tiedän yhden sen rotuisen.sen nimi oli Koral eli Korppu.
VastaaPoista