sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Rungoton satula

  Kaikkea kannattaa aina (itse) kokeilla, jotta tietää kuinka ne käyttäytyy äksonissä. Mulla ei ennestään ollut kokemuksia rungottomasta satulasta. Olen aina luottanut perinteisiin runkosatuloihin ja luotan vastedeskin. Omien tieteellisten kokeilujen pohjalta en tule ikipäivänä nostamaan vammaisratsastajaa rungottomaan satulaan. Piste.

  Ja nyt täytyy ehdottomasti perustella miksi. Ensinnäkin jopa minä itse tulen helkkarin kipeäksi tietyntyyppisessä rungottomassa satulassa. Alle 10 minuuttia ja mun lonkat huutaa niin lujaa, että pakko tulla alas selästä. Minkäänlaisista jäykkyystiloista tai spastisuudesta lonkan seudulla kärsivä ratsastaja ei takuuvarmasti pysty istumaan sekuntiakaan satulassa, jossa jalka ei pääse koukistumaan polvitukien yli (vrt. rungollinen koulusatula. Mun on paha istua sellaisessakin). Onneksi tämä ei sulje pois vasta kuin tietyntyyppiset satulat.

  Omien kokemusten mukaan rungoton vääntää istumaan epämääräiseen etukenoon, jota yrittää jatkuvasti kompensoida nojaamalla taaksepäin, jolloin selkä menee notkolle. Ei hyvä. Rungottomien mainospuheissa väitetään, että se nimenomaan ohjaa istumaan oikein. Nyt mä pyydän, että tuokaa mulle näytille rungoton satula, jossa on mahdollista istua oikein. Uskon vasta kun näen-

  Mun kokemuksella myös pohkeen saanti lähelle hevosta on mahdotonta. Hevosen kyljen ja oman alapohkeen väliin jää tyhjää (johtuen satulansiivestä?). Musta tuntuu joka kerta, että joudun alakautta kieppaamaan pohjetta, jos haluan osua sillä hevosen kylkeen.



   Lännensatulamainen rungoton on selvästi mukavampi vaihtoehto itselleni (ei pakota jalkoja liian taakse) ja semmoinen voisi mennä esimerkiksi maastoilukäytössä, mutta seuraava asia sulkee sen pois turvallisuusnäkökohdista - ja tämä koskee kaikkia rungottomia, mikä on ensisijainen syy siihen, miksen koskaan tule päästämään erityisratsastajaa rungottomalla selkään:

   Vaikka satulavyön vetäisit niin tiukalle kuin sen ikinä saa (uskokaa, mulla on aika paljon voimaa kiskoa sitä), niin se ei estä satulaa pyörähtämästä kyljelle. Jonkun rungottoman mainospuheessa näin, että rungoton on hyvä tynnyrimäisellä, lihavalla hevoselle, mutta ei ei ei ei!! Sieltä se pyörähtää vielä helpommin!! Ehkä hyvin kevyen, tasaisesti paikallaan istuvan asiakkaan kanssa rungotonkin kävisi, mutta ei missään nimessä painavamman, selässä epämääräisesti liikahtelevan asiakkaan kanssa.

  Jopa itseäni ajatellen nimenomaan vammaisratsastajan näkökulmasta, niin vammaisratsastuksen ohjaaja minussa kieltää jatkossa Heidiä menemästä selkään rungottoman satulan kanssa. Eikä se sama vammaisratsastuksen ohjaaja päästä muitakaan vammaisratsastajia rungottomaan oman silmänsä alla. Enkä voi suositella sitä tavisratsastajillekaan, mutta omalla vastuullaan kukin tekee mitä tykkää.

   Suututin tällä tekstillä varmasti useammankin rungottoman nimeen vannovan, mutta mulle turvallisuus on ykkösasia. Ja tästä näkökulmasta, omien kokemusten perusteella, olen tämän tekstin kirjoittanut. Olen yhä avoin vastaanottamaan faktaa rungottomasta satulasta, joka kumoaa kaiken ylläkirjoittamani, mutta siihen asti minulta tulee ehdoton ei rungottomassa satulassa ratsastamiselle.

  Ps. En voi tähän postaukseen liittää kuvia rungottomista satuloista, mutta googlen kuvahaku näyttää millaisista satuloista on kysymys.

 

2 kommenttia:

  1. Mielenkiinnosta kysyn, että mitä rungottomia olet käyttänyt? Meidän tallilla kolmella on rungottomat ja yhdellä nahkarunkoinen, viidennellä käytetään toisen rungotonta. Tuo viides on sisäänratsastettava junnu, joka räjähtelee jokaiseen ilmansuuntaan, melkoisen pyöreärunkoinenkin kun kylmäverinen on, ja sieltä loikista on tultu alas kahdesti. Molemmilla kerroilla on satula pysynyt tasan paikoillaan.

    Samoiten työskenneltyäni terapiatallilla, oli meillä vammaisratsastusasiakkaita, jotka ratsastivat rungottomalla, tai tuolla ponillani sen nahkarunkoisella. Ei ongelmaa, päin vastoin oli useita henkilöitä joilla oli oltava rungoton, kun runkosatulassa istumisesta ei tullut mitään. Terapia-asiakkaat käyttivät vain eri kahvavöitä.

    VastaaPoista
  2. Moikka, kiitos kommentista! En mä tiedä viitsinkö laittaa tähän merkkejä, mutta toinen ainakin on tunnettu merkki. Toisesta en oikein tiedä, koska en ole rungottomien kanssa kauheasti toiminut. Jos haluat niin laita vaikka sähköpostiosoittees mulle kommenttina (en julkaise sitä) niin laitan sulle merkit säpoon?

    Terapia-asiakkaat ei satulaa yleensä käytäkään. Ihmisille sopii erilaiset asiat enkä ollenkaan ihmettele jos jonkun mielestä rungottomassa on kiva istua. Just tuollainen länkkämallinen mistä mainitsin varmaan menee monella. Mutta vammaisratsastuksen ohjaajana kiinnitän huomioo myös siihen, että haetaan mahdollisimman hyvää perusistuntaa kunkin omat rajoitteet huomioiden. Ja kun puhutaan perusistunnasta niin en saa rungotonta sopimaan samaan lauseeseen :) Tuo on se ratsastuksellinen näkökulma.

    Mun kokemukset rungottomista on, että ne on huteria eikä pysy paikallaan, joten sikälikin olisi kiva vaihtaa merkit säpolla, jotta voin tutustua sun käyttämiin satuloihin (ja googlailla onko ne muillakin pysyneet selässä paikallaan).

    VastaaPoista