tiistai 20. syyskuuta 2016

Kolmas jakso

  Kiuruvedeltä palailtu. Ensimmäiselle jaksolle lähdin vähän "anteeksi kun olen olemassa" -asenteella, mutta palasin täynnä itseluottamusta. Toiselle jaksolle menin sen itseluottamuksen kanssa, mutta palasin "anteeksi kun olen olemassa" -asenteella. Itseäkin vähän jänskätti kuinka tällä kertaa käy, koska lähdin vähän noiden yllämainittujen välimaastossa. Ja vaikka kädestä johtuen koen hieman alisuoriutuneeni viikonlopusta, niin fiilis on sama kuin mennessä. Eli juuri sellainen sopiva :)



  Jouduin skippaamaan perjantain ja lauantain ratsastukset, mutta sunnuntaina päätin uskaltaa kokeilla. Me ratsasteltiin ja arvosteltiin toisillemme ratsastajamerkkiä, joten tälläinen käsipuoli vamppi oli oikein omiaan siellä seassa ;) Valitettavasti mulle tuli ikävä Harmonian hevosia... Mun hevonen ei saanut herätettyä luottamusta mussa. Se vähän katseli ja oli ajoittain hälytysvalmiudessa. Kiva hevonen muuten, mutta tässä tilanteessa ei toiminut. Mä jopa katsoin turvallisemmaksi jättää laukat välistä, koska en luottanut hevoseen ja se on silloin jo paljon se.


  Ratsikamoja ei ollut mukana, mutta lainakypärällä ja lainahanskalla pääsi riittävän pitkälle. Tuo ylläoleva kuva on aivan loistava osoittamaan kipsatun käden vaikutuksen mun istuntaan. Olen aivan toispuoleinen! Mulla siis oikea käsi on tuettu vartaloon vatsan päälle, jottei siihen kohdistu kauheaa hölskymistä, enkä pidä sillä ohjasta kiinni. Ja on muuten yllättävän vaikea ratsastaa, kun yksi raaja (ja apu) on pois käytöstä! Mielenkiinnosta muiden tehdessä omia ratojaan kokeilin kuinka takari, avo-, sulku- ja vastataivutus onnistuu. Sain kaikista jotain sinnepäin aikaiseksi, mutta eihän ne tyylipuhtaita olleet nähneetkään :D Ja rehellisyyden nimissä annetaan hevoselle tunnustusta takarin osalta, nimittäin ilman hevosen vastaantulemista en olisi sitä saanut aikaiseksi. Mun oli hirveen vaikea yrittää johtaa etuosaa kääntymään ja näin taas silmissäni sen kysymysmerkkipuhekuplan syttyvän hevosen pään päälle. Kuitenkin kun oli puoleen väliin päästy, niin se hoksas mitä tässä yritetään ja kiepautti lopun itse.

  Matkustuksesta johtuen meikä oli vähän töttöröö ja oli kohtuullisen haastava eka duunipäivä suoraan perään. Palaverissa TEAKin edustajan kanssa sovittiin, että sairasloman (eli kipsin ajan) teen sen mitä teen ja painan loput päivät etänä kouluhommia. Kipsin poiston jälkeen painotetaan sitten enemmän sitä käytännön hommaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Hae tästä blogista

Suositut tekstit