tiistai 12. heinäkuuta 2016

Ratsastussimulaattori

Tietoa simulaattorista löydät täältä: http://www.sappeenratsutila.fi/ratsastussimulaattori


Tässä postauksessa tulee mun ajatuksia simulaattorista ja kuinka se vaikutti omaan tekemiseen. Mähän en siis ollut aiemmin päässyt Simon kyytiin, joten mitään ennakkokäsityksiä ei ollut. Meillä leiriin kuului kumpanakin päivänä 30 min simulaattoriratsastus Sappeen ratsutilan henkilökunnan ohjaamana. Simo tekee kaikenlaista, mutta me keskityttiin käynnin, ravin ja laukan ratsastukseen kootussa ja keskiaskellajeissa. Tai oikeastaan niissä istumiseen.

  Ensimmäinen positiivinen asia: Simolla on todella tasaiset askellajit! On helppo harjoitella istumista, kun ei tarvitse kynsin hampain koittaa pysyä ylipäätään kyydissä. Ja kun ajatellaan vammaisratsastusta, Simo pystyy tarjoamaan laukkakokemuksen myös niille, jotka eivät siihen oikean hevosen selässä pysty. Tasapaino-ongelmista kärsivälle lienee hyvä asia myös se, että Simolta jää oikean hevosen yllättävät reagoinnit ympäristöön tekemättä. Tai kompuroimiset yms.

  Toinen positiivinen asia: Kamerat ja näyttö antavat mahdollisuuden seurata reaaliajassa omaa tekemistä. Simolta saa välittömän palautteen ja testituloksia saa printattua ulos. Alla meikäläisen lauantain testiratsastus:


  Tosin tulosten tulkinta vaatii ammattilaisen (eli simulaattorin ohjaajan) apua, mutta he olivat jatkuvasti paikalla jokaisen leiriläisen kanssa.

  Kolmas positiivinen asia: Simo ei välitä ratsastajan virheistä. Se tekee just niinkuin pyytää, vaikka pyytäisi virheellisiäkin. Sitä ei varsinaisesti haittaa ohjassa roikkuminen, vinossa istuminen, pohkeilla paukuttelu. Se antaa niistä kyllä palautteen, muttei heitä selästään ;)

  Itseäni hieman hirvitti mennä ekaa kertaa simulaattoriin. Totuus päin näköä ja kaikki virheet tiskiin tarkasteltavaksi. Kuitenkin, todella yllättäin, ei se mun ratsastaminen ollutkaan niin ala-arvoista kuin omassa päässäni kuvittelin. Oletus oli, että kaikki sensorit huutaa punaisella kun meikä vähän ratsastelee, mutta oletus oli (onneksi) hieman toisenlainen kuin totuus. Yllättävää oli, ettei mun vasemman puolen heikkous piirtynyt käyrille ihan niin selkeästi kuin kuvittelin. Tuossa vasemmalla ylhäällä käppyrässä näkyy hyvin heikosti se, että välillä käväisen Leftillä aavistuksen enemmän kuin Rightilla. Mutta siinä näin nyt selkeästi itse sen, kuinka mun vasemman kyljen vetäytyminen kasaan (niinku mulle on monesti tunnillakin sanottu) vaikuttaa mun istuntaan. Se painuu kasaan vain sen verran vähän ja yläosasta, ettei paino valahda oikealle (mikä ainakin mun mielestä on helpompi korjata näin päin, onneksi). Silloin myös oikea hartian seutu kääntyy inansa eteen (tästäkin on kuultu jo aikaisemmin).


  Mun tasapaino on kuitenkin parempi kuin miltä se tuntuu. Ainakin näin Simon liikkeissä ;) Siellä ei suurempia heilahteluita näkynyt ja painopiste pysyi hyvin keskellä satulaa. Lisäksi "sun istunnassa ei ole mitään radikaalia korjattavaa" sai oikeasti hetkeksi mut tosi onnelliseksi. Opin kyllä viikonlopun aikana muutenkin sen, että tunne ei välttämättä vastaa todellisuutta, mutta varsinkin tässä hetkessä se tuntui hiton hyvältä.

  Neljäs positiivinen asia: Olen itse aikanaan tottunut melko kovaan tapaan sanoa asioista, ja mun täytyy rehellisesti tunnustaa, että pehmeästi, mutta asiantuntevasti sanottu asia, menee paljon paremmin jakeluun kuin kova tapa. Ainakin sen ottaa paremmin vastaan. Sappeen ratsutilan henkilökunnalla on loistava tapa esittää asiansa. Ei virhetykitystä, vaan rakentavasti ja ohjeistaen. Niillä on siellä keskinäinen loistava kemia, joka heijastuu tunnelmaan välittömästi. Simulaattoriin tää liittyy siltä osin, että sielläkin tunnelma oli kokoajan rento eikä tiukkapipoinen ja jännittynyt.

  Viides positiivinen asia: Simosta saa tehokkaammin irti. Se on sen verran kovemman luokan ruuna (vai ori?), ettei se tartte ollenkaan alku-, loppu- eikä välikäyntejä. Se laukkaa väsymättä vaikka viisi tuntia. Siksi yleensä kuulemma 30min on riittävä aika simulaattorissa (näin taloudellisesta näkökulmasta katsottuna on puolikas hinta -50% vähemmän kuin täysi hinta ;) Tai ainakin sinnepäin. Mun matikkapää on maailman huonoin! )


 Simulaattorin kyytiin pääsee jakkaralta. Mielessäni mietin kuinka jaloille varaamaton sinne saataisiin, mutta ne on enemmänkin vain järjestely- (ja ehkä rakentelu-) kysymyksiä. Kuitenkin jos on kyseessä isomman laatuinen liikkumiskyvyn vamma, niin kannattaa varmistaa selkäänpääsymahdollisuus jo etukäteen.

  Kannattiko käydä Simon selässä? Ehdottomasti! Mun oli helppo keskittyä omaan tekemiseen, kun muualta ei tullut ylimääräistä aistiärsykettä. Edes hevosesta! En ole aiemmin pystynyt yhtä intensiivisesti keskittymään ratsastamiseen "ratsastamiseen" kuin simulaattorissa. Suosittelenko? Jep, ainakin yhden kerran kokeilemista.

 Alla vielä pari videon tynkää. Videoin sunnuntain koko simulaattoriaikani (30min) ja video on kuulemma liian pitkä siirrettäväksi Elokuvakoneeseen pätkimistä varten, joten jouduin kuvaamaan läppärin ruudulta pätkät. Laatu on siis huono, mutta näkee siitä nyt vähän mistä on kysymys.











Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Hae tästä blogista

Suositut tekstit